Jokohan sitä alkaisi vähän näkyä valoa tunnelin päässä..
Tuolloin 2 viikkoa sitten viimeisen kirjoituksen jälkeen olo muuttuikin todella flunssaiseksi. Viime viikolla tunsin itseni terveeksi (no, ainakin ehkä terveemmäksi) ja kävin ke ja pe kevyet lenkit, torstaina oli agilitykisat. Kova oli hinku juoksemaan, olisihan HCR ollut lauantaina. Perjantai aamuna olin lenkin jälkeen vielä täysin lähdössä juoksemaan sinne, mutta työpäivän aikana vointi suorastaan romahti, oli pakko lähteä Mehiläiseen kesken päivän. Poskiontelontulehdus siellä edelleen, astetta kovempi ab-kuuri ja kortisonia matkaan. Ei tarvinnut miettiä, juokseeko vai ei. Sen jälkeen olenkin ollut levossa (no toki koirien ulkoilutukset ja tuommoiset olen hoitanut), ja tuskallisen hitaasti on vointi kohentunut. Nenäkannu on tullut hyvin tutuksi. Tänä aamuna uskaltauduin kevyelle hölkälle ja ei ainakaan vielä ole vointi huonontunut. Taas ne sormet ja varpaat ristiin.. ;)
Vaan kylläpä sitä tuntee itsensä tyhmäksi. Jos ei ole tähän ikään ja kokemukseen mennessä oppinut, ettei sairaana saa treenata! Ehkä se on hämännyt, että juoksu on noilla "kokeilulenkeillä" tuntunut suht koht normaalilta, eikä kovinkaan tukkoiselta. Mutta silti. Ehkä tästä voi joku ottaa opiksi, että jos joutuu osallistumistaan johonkin tapahtumaan arpomaan, tai miettimään ennen treeniä, pystyykö.. EI KANNATA. Mieluummin 1-2 päivää lepoa ja back on track, kuin kolmatta viikkoa telakalla.. No, jospa nyt olisi oppinut? Ehkä? :)
Palataan asiaan! :)
perjantai 22. toukokuuta 2015
perjantai 8. toukokuuta 2015
Tyhmyydestä sakotetaan
No, niin siinä sitten kävi, että paluu sm-karkeloihin epäonnistui, eli mun riville tulee lukemaan DNS.
Kävin tiistaina hakemassa ab-kuurin, diagnoosina poskiontelontulehdus. Lepäsin, eilen tunsin oloni hyväksi ja lähdin kokeilemaan lenkkeilyä. Juoksu kulki, sykkeet olivat normaalit ym. Tänä aamuna heräsin sitten taas kurkkukipuun. Eli kaikki ei vaan ole kunnossa, pakko levätä enemmän. Jätän siis vetskumaastot väliin, vaikka kovasti tekisi mieli juosta ja varmaan jonkinlaisen suorituksen pystyisin nytkin tekemään. Mutta haluan parantua kunnolla ja päästä juoksemaan HCR:n ensi viikolla. Toki pakko unohtaa haaveet hyvästä ajasta, mutta kunhan nyt pääsisi läpi.
No, tuleehan näitä kisoja, mutta harmittaa tällä hetkellä paljon, into juosta olisi ollut kova. :/
Kävin tiistaina hakemassa ab-kuurin, diagnoosina poskiontelontulehdus. Lepäsin, eilen tunsin oloni hyväksi ja lähdin kokeilemaan lenkkeilyä. Juoksu kulki, sykkeet olivat normaalit ym. Tänä aamuna heräsin sitten taas kurkkukipuun. Eli kaikki ei vaan ole kunnossa, pakko levätä enemmän. Jätän siis vetskumaastot väliin, vaikka kovasti tekisi mieli juosta ja varmaan jonkinlaisen suorituksen pystyisin nytkin tekemään. Mutta haluan parantua kunnolla ja päästä juoksemaan HCR:n ensi viikolla. Toki pakko unohtaa haaveet hyvästä ajasta, mutta kunhan nyt pääsisi läpi.
No, tuleehan näitä kisoja, mutta harmittaa tällä hetkellä paljon, into juosta olisi ollut kova. :/
Väriä ankeuteen toi KPK24/7-tiimipaita :) |
perjantai 1. toukokuuta 2015
Simaa ja hölkkää
Pre-race ;) |
Paikan päällä selvisi, että kierrettävä reitti on 2 * (hiihto)kisavitonen, eli helpolla ei tulisi maaston suhteen pääsemään. Ekat pari kilsaa jalat tuntuivat melko tukkoisilta, enkä pystynyt alussa normaalisti revittelemään. Juoksu lähti kuitenkin sujumaan ekan jyrkän mäen jälkeen ja jaksoin tasaisesti maaliin asti, jopa hieman kiristäen. Nyt ei tullut sitä vaikeaa vaihetta lainkaan, kuten viime viikolla. Yksinjuoksu oli tämäkin, mutta yksi selkä sentään oli n. 50-100m päässä, mikä vähän tsemppasi. Loppuaika melko sama kuin Averiassa, 41:44 (sija 1.), mutta tuntemus parempi. Ja ehkä tämä oli vielä hitusen raskaampi lenkki.
Lähtö |
Puoliväli. Onko molemmat jalat peräti ilmassa? ;) |
Nyt sitten vaan fingers cross, ettei orastava flunssa mene pahemmaksi.
Nimittäin laitoin ilmon menemään Imatralle vetskujen (nyk. aikuisurheiluliiton) sm-maastoihin. Iik! Kokemusta hakemaan! :)
Reipasta vappuviikonlopun jatkoa! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)